sunnuntai 7. syyskuuta 2014

Hyrräpeitto on valmis :)

Mielessäni pyörii laulun sanat: tuuliviiri rauhaton (Danny?), tämä ei ole kuitenkaan rauhaton -pastellisävyineen hyvinkin levollinen torkkupeitto. Olkoon silti nimeltään Tuuliviiri! Aiemmin en ole mitään nimiä peitoilleni keksinytkään.

En uskaltanut edes yrittää koneella tikkaamista vaikka olisin halunnut saada valmista nopeasti. Niinpä tikkasin vapaasti käsin erilaisia tuulentuiverruksia. Taustakankaana on pikkukukallinen vanha verho eteisestämme. Reunojen viimeistelyyn leikkasin 90-luvun pussilakanasta vinonauhaa, riittävän tummaa, muttei mustaa, rajaamaan ja korostamaan hentoja värejä. Maalasin kangasväreillä nimeni ja vuosiluvun pinkkiin tilkkuun ja ompelin käsin kulmaan.

Ilmeisesti vaatimustasoni alkaa nousta, sillä harmittaa ettei työn jälki ole niin laadukasta kuin oikeasti haluaisin! Täytyy harjoitella enemmän, ommella rauhallisemmin sekä sommitella että suunnitella enemmän kuin mihin kesällä pystyin. Kärsimättömyydelle ei ole enää tilaa Hienottaren pajassa;)


(Ei noi hyrrät juurikaan erotu, höh.)


 











Jatketaan yrittämistä!


terveisin 

Hienotar

4 kommenttia:

  1. Tämä on sellainen "low contrast" - tilkkupinta. Siinä onnistuit hyvin! Kiemurasi näyttäisivät vielä paremmilta, jos olisit malttanut tikata muutaman tilkun suuntaisen viivan peiton poikki. Suorat ompeleet kehystäisivät hienoja kiemuroita hyvin. Mihin peitto menee nyt?

    VastaaPoista
  2. Voin kai vielä lisätä suoraakin tikkausta? Sijoituskodista en ole vielä varma, ehkä mökille kesäpeitoksi?

    VastaaPoista
  3. Siinä on saanut työta pyöritellä sylissään noiden kiepuroiden kanssa, kivoja ovat. Suorat tikkaukset saa onneksi helposti lisättyä jos vielä niitä siihen laitat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pari suoraa tikkausriviä laitoinkin jo, vielä muutama ja sitten voikin kuvata ja tarkastella eroa.

      Poista

Kiitos viestistäsi!
Kivaa kun piipahdit ja tervetuloa uudelleen ;)