lauantai 11. huhtikuuta 2015

itse kutomani kangas ja kassi - miten sen tein, osa 1

Miten tehdään kassi omasta kangaspuissa kudotusta kankaasta?

Ensin valitaan yhdessä malli, lasketaan tarvittava lankamäärä (kg) loimeen, loimen pituus ja lisätään poisottovarat ja tutkaimiin menevä osuus (ainakin puolimetriä, jota ei pysty kutomaan). Ope tilaa langat. Hyvässä lykyssä loimilangat tulevat viikossa.

Luodaan loimi, vältetään merisairautta kun luomapuita pyöritetään vinhasti. Nahkahanska kädessä estää palovammat. Letitetään loimi. Vedetään loimi kangaspuitten tukille. Vaatii käsivoimia. Tähän työvaiheeseen tarvitaan monta henkilöä.




Laitetaan tarvittava määrä vipusia, joihin ripustetaan naruilla niisivarret sekä niidet. Niisitään, oih tämä on vaativaa - niisintävirhe näkyy kankaassa.

Valitaan pirta, jolla kude isketään loimien lomaan - pistellään loimi pirtaan. Tässäkin pistelyvirhe näkyy tulevassa kankaassa.



Laitetaan polkuset ja sidotaan ne niisivarsiin ja vipusiin, ylä- ja alavälittäjiin. Jonkun on ahtauduttava kangaspuitten alle, todellakin ahtauduttava, kun ei olla enää superketteriä.



Tehdään loimeen napakat alkusolmut ja sitten voidaankin jo kokeilla viriöitten aukeamista. Jos viriö ei aukea kunnolla, ei kutomisesta tule mitään. Seuraavaksi tarvitaan jo kudetta, kokeillaan muutama sentti kuviota - ehkä jo havaitaan mahdolliset virheet, ehkä ei. Ensimmäinen kutoja saa kunnian korjata mahdolliset virheet.

Valitaan kudontavuorot, hankitaan kuteet, mietitään värit, kuviot ym. yksilöllistä kangasta varten. Ryhmämme on ollut yhdessä jo viisi vuotta, joten toisten työt tunnistaa jo kankaassa käytetyistä väreistä.

Vihdoin tulee oma kudontavuoro, viikko aikaa paukutella itselle varattu loimimäärä (m). Itse teen useimmiten jonkin "kokeilutyön", joka jää aina pysyväksi. Mä en jaksa/viitsi purkaa, teen virheitä, jälkeenpäin kyllä harmittaa. Olis tässäkin asiassa opittava nöyrtymään. Jotkut ottavat valokuvia vaihe vaiheelta nähdäkseen virheet. Onkohan mulla jonkin näköinen vauhtivirhesokeus, kun en kutoessa tahdo mokia nähdä?



Teen aina alustavan suunnitelman väreistä, kutoessa mennään sitten musta tuntuu -menetelmällä. Ja mustaa kangastahan laukkuun näyttää tulevankin, toisena kuteena on videonauhaa, toisena mustaa poppanaa.


Että tämmönen postaus tällä kertaa, toivottavasti viihdyitte kudonnan parissa ;)


Hienotar


6 kommenttia:

  1. Niisit ja viriöt! Ei syntyisi minulta. Videonauha on tulenarkaa, se kannattaa muistaa laukkua käyttäessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Testasin videonauhan paloherkkyyden tulitikulla. Se suli ei palanut, keskustelimme asiasta kutojakaverin kanssa. Toki olen tarkkana ettei syty palamaan.

      Poista
  2. Olen nähnyt joskus noita videonauhakankaita, kiiltävät hienosti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, kivasti kiiltävät, toivottavasti ei liikaa.

      Poista
  3. Mielenkiintoista! Minulla on kangaspuut. Kun olisi paikka niille, joku kokoaisi ne, laittaisi loimet, neuvoisi jne. niin tekisin kassin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kurssi voisi aluksi olla paikallaan, saattaisihan jostain neuvonta-asemalta saada apua.

      Poista

Kiitos viestistäsi!
Kivaa kun piipahdit ja tervetuloa uudelleen ;)