kukallinen tunika

Tälläkertaa ompelu sujui ilman kommelluksia tosi hyvin, kuin Strömsössä. Olisin saanut valmiiksi yhdessä illassa jos sopiva vetoketju olisi ollut varastoissani. Saumuri toimi ja ompelukone toimi, mallikin helppo. Huomasin etten enää tarvitse kirjallisia ohjeita toteuttaakseni työn, kaavat kylläkin. Kaavana käytin SK 5-6/ 2013 mallia numero 12. Pohjan sävy vaihtelee ruskeasta mustaan ja kappaleet sain hyvin aseteltua niin, että yläosa on ruskea ja alaosassa enemmän mustaa. Kukat ovat tosi isot kuten kuvasta näkyy. Ja arvaatteko, mikä oli materiaalina? Anopin vanha pöytäliina, niinpä!

tomaatin taimille maja

Omien taimien kasvatus meni jotensakin pieleen, kuudesta itäneestä vain yksi selviytyi tähän asti. Ostinkin perjantaina kaksi varmasti kasvanutta ja tukevaa tainta. Arvokkaita olivat, mutta ehkäpä kannatti. Sadon näkee sitten loppukesästä. Kasvihuoneen hankinta on vasta harkinnassa vaikka onkin ollut haaveena jo useita vuosia. Nyt oli pakko keksiä luova ratkaisu ja tuunaajalle sopivana keksin käyttää kahta pukkitelinettä ja sitten vain harso päälle. Mies hihkui: tuunaajan kasvihuone!

Kasvimaalla kykin viitisen tuntia ja taisin saada kaikki siemenet maahan, myös perunat. Raparperi kasvoi valtavasti kilpaillen korkeudessa vuohenputkien kanssa. Taittelin satoa melkoisesti.

Touhuamisesta kuumissani puin uikkarit ja ajattelin mennä uimaan, en päässyt kuin polviin asti ja piti nousta pois. En ole kesälläkään avantouimari, myöhemmin sitten ja viimeistään Juhannuksena on talviturkki kastettava...ehkä.

Kesäiset korvikset ja ensimmäinen myynti

Virkkausinto on tuottanut tulosta: Hienottarelle tehtyjen äitienpäiväkorvisten jälkeen olen saanut valmiiksi jopa yhdeksät korvikset! Korviksia syntyi niin vauhdilla, että päätin uskaltaa laittaa niitä myyntiinkin eilisillä Ravintolapäivän kunniaksi järjestämillämme Kakkujameilla. Ja kas: myyntiin laitetuista kuudesta parista vain yhdet jäivät myymättä, kaksi paria myin jopa muille kuin omille kavereille. Olen otettu!
Iso kiitos ostajille! Toivottavasti korviksia on yhtä kiva käyttää, kuin niitä on ollut tehdä. :)

Kakkujamien myyntipöytä. En ehtinyt ottaa kuvaa kaikista korviksista, mutta tässä  kuvassa sentään  vielä muutama. Näiden lisäksi oli vielä yhdet pinkki-lilat, pinkki-vihreät sekä yhdet pienet vedenvihreät.
Hinnatkaan eivät olleet päätä huimaavat. ;) Kuva Sampo Kiviniemi.

Kuvan turkoosit ovat lahja ystävälle. Alimmat tein itselleni omista lempiväreistä.
Langat puuvillalankaa Lankamaailmasta. 

Kylläpä aurinko (ja kamera) saa värit hehkumaan (vrt. yllä oleva kuva, jossa nämä ovat keskimmäiset). Tämä pari on vielä vailla omistajaansa, kiinnostuneet ilmoittautukoot. ;)

Kakkujamit olivat niin suuri menestys, että suunnittelimme jo uusia jameja ensi Ravintolapäiväksi 18. elokuuta.  Olisi kiva tehdä sinnekin korviksia myyntiin, ja kotona jo ehdotettiin, että voisin keksiä sinne uuden mallin. Netistä olenkin jo bongannut toinen toistaan ihanampia ideoita. Kun vain vielä keksisin, miten niitä virkataan. :) Ja tietenkin käytän nämä myyntituotot uusien lankojen ostamiseen. :)

Aurinkoa ja lämpöä alkavaan viikkoon!

Tytär

hempeä tunika

Tämän ompelutyön kanssa takkusin tosi paljon. Ensinnäkin ompelin ensin hihat väärinpäin, sitten leikkasin napituskaitaleen ja laitoin kovikkeeksi HARMAATA liimakangasta. Sehän näkyy läpi, just joo. Vinonauhaa silittäessäni iloitsin kun reunat kääntyivät upeasti - ja taas, kaitale oli nurinkurin nurja puoli päällepäin. Auts! Tauko paikallaan. Tänään sain tunikan väännettyä esittelykuntoon. Yöpaitavaikutelman estämiseksi laitoin erivärisiä nappeja ja ompelin ne roosalla silkkilangalla. Mulla on aikamoinen määrä perintönä tulleita erisävyisiä lankoja, säilytän niitä retropurkeissa.

Ohje muokattuna ja kaavat SK 5-6/2013 no:5 tunika. Materiaalina on hihat anopin vanhasta paitapuserosta ja etu- ja takaosat kälyltä saamastani ohuen ohuesta pöytäliinasta. Napit omista varastoista.

kakkujamit

Ravintolapäivänä eilen perusti Tytär ystävättärineen kakkukahvilan Kakkujamit läheiseen puistoon. Asiakkaita piisasi jonoksi asti. Omatekemät herkulliset kakut sopivalla hinnalla kahvin kera tekivät kauppansa. Itse maistoin suussasulavaa punajuurisuklaakakkua, nam.

sammakon taitteluohje

Päätin kokeilla ensimmäisen ohjeen tekoa blogiini. Testasin muistanko äitienpäivänä taittelemani origamin ulkoa. Sammakko on todellakin helppo tehdä, taidon taso näkyy paperin reunoissa ja kulmien taitosten tasaisuudessa. Kaikki reunat pitää laittaa ihan tasan ja kulmien pitää olla terävät.

 1. Valitse haluamasi suorakaiteen muotoinen pala kartonkia.

 2. Taita yläkulmat molemmin puolin reunat tarkasti toisiaan vasten. Ensin yksi taitos, sitten toinen. Avaa taitokset.

 3. Taita sitten taitosten väliset osat sormilla auttaen sisään, kärjen on hyvä olla terävä =nenä.

 4. Taita sitten vartalo.

5. Etujalat kuten haluat, kuitenkin niin että kolmion kärjet tulevat pään ulkopuolelle. 

 6. Takajalat taitetaan vartalosta. Taita ensin ylöspäin ja jalat tasan peräpään kanssa.

  7. Valmiit sammakot näyttävät tältä. Paina peräpäätä sopivalla voimalla ja sammakko loikkaa eteenpäin. 

Eikun kisat sammakkohyppelystä pystyyn ja voittaja saa taitella lisää jäseniä sammakoitten joukkueeseen.

siniset kesäfarkut

Viime kesänä löysin Eurokankaan palalaarista sähkönsinistä twilliä. Kaavatkin olin jo piirtänyt valmiiksi Suuren käsityölehden viime kesän 2012 mallistosta (en nyt muista/löydä numeroa). Viikko sitten aloitin ompelun ja sainkin housut valmiiksi. Ensimmäisen käytön jälkeen piti jo kaventaa - muistuttivat liikaa postin työhousuja. Tänä aamuna ompelin kavennukset ja vyölenkit, heti näyttää normaaleilta farkuilta eikä enää työhousuilta. Päällä on myös  tämä tunika klik.
Oli ihan pakko esitellä myös valokuvaustaitojani, siksi näin monta kuvaa ;}

t-paitaan uudet hihat

 Mulla oli kaksi hyvää t-paitaa, joissa kummassakin oli kainaloissa kauhtuneet kohdat. Molemmat olivat mieleiset, joten pitikin kotvasen aikaa puntaroida kumman säilytän ja kummasta teen hihat. Päätös tuli noin kuukaudessa, hitaahkoa toimintaa. Korjaamiseen ei mennyt kuin puoli tuntia. Hihan kaavat tietysti itse paidasta, leikkasin pidemmät kuin alkuperäiset. Saumuroidessa hiha-aukko suureni saumurin ompeleen verran. Lopputulos näyttää hyvältä ja tuntuu myös. Tämä korjaus oli helppo työstää ja onnistuikin: kankaat eivät menneet kurttuun eikä muitakaan virheitä tullut. Ihme! Eilen nimittäin takkusin yhden tunikan kanssa, missä kaikki ei mennyt ihan putkeen:). 

vasemmalla vaaleansininen hiha, mikä oli apuna kaavassa

origami sammakko ja virkatut korvakorut

Hieno sää äitienpäivänä. Äidilleni vein amppelimansikan äitienpäivälahjaksi. Söimme myös aivan ihanaa siskontyttöjen tekemää mansikkakakkua, suussa sulavia tuoreita mansikoita, mmm. Sopi hyvin kauniin päivän pienimuotoiseen juhlintaan.

Tytär oli youtuben ohjeilla harjoitellut portugalilaista virkkausmallia, ohjeet olivat portugaliksi - hauskaa. Harjoittelun tuloksena suloisesta paketista syntyivät iihastuttavat korvikset mamille=). Eivät paina mitään ja heiluvat kauniisti liikkuessa.

Nuorimieskin tuli käymään viikonloppuna. Hän antoi lahjaksi yhden pelikortin kokoisesta kartongin palasta tekemänsä sammakon ja opetti samalla taitoa taitella pahvia. Pahvin jäykkyyden avulla sammakon saa hyppäämään. Kokeilin ensin paperista ja sen jälkeen postikortista. Kuvassa vaaleanpunainen on lahja, oikealla ylhäällä kauppalistasta tehty ja vasemmalla joulukortista taiteltu iso sammakko.

Hypätessä voi kaatuakin

Hienottaren pihaklubi

Tervetuloa katsomaan Hienottaren pihaklubin ensimmäistä jaksoa. Alkumusiikki soikoon jokaisella päässä: 

"Anttila nyt ampaisee ylös vuoteestaan" 

ja siitä kertosäe 

"orvokki, lehdokki, vuokko ja moni muu"

 

  

mökkisukat

Siivoilun lomassa rentouduin kutomalla sukat puutarhakenkiin. Nilkkasukat Novitan 7-veljestä Raitalangasta, kolmen ja puolen puikoilla. Silmukoita puikolla 14. Sain juuri valmiiksi, nyt tuntuu siltä että täytyy toipua mökkipäivistä, huh että olen väsynyt. (Onneksi on pyykkikone millä saa pestyä kaikki vaatteet ja lakanat.)

Järvimaisemaa jää kaipaamaan

Koira kävi kylässä. Kaksi haarapääskyäkiäkin näkyi. Ei yksi pääsky kesää tee - kaksi kenties tekee.

keinutuoli ja tilkkupeitto plus matto

Hiiri on nähty! Viime yönä sudenhetken aikaan heräsin (korvatulpista huolimatta) kuulemaani rapinaan. Uhkailin hybridihiirtä metrin mittaisella vatupassilla, se ei säikähtänyt ollenkaan. Ehkä hiirten työehtosopimuksessa on määrätty yötyössä käytettävä rohkeuden aste. Ja sitäpaitsi perheellisien (todnäk) täytyy yrittää, toivotaan että löytävät toisen kopin ihan oman perheen käyttöön. Hiiren pituus ilman häntää sen kiipeillessä antennijohdolla tuntui olevan 8-10cm, juostessa sama. Väritys vaalea beessiin vivahtava hiirenharmaa, korvat unenpöpperöisen silmissä pyöreät. Tuli mieleen peltohiiri...en ole vielä googlannut kuvia. Niin ja hiirennakkia ei ole mökistä löytynyt.
  
Oiskohan ollut viime kesänä, kun uusiokäytin muutaman poppanaliinan. Uusi istuinsuojus/pehmuste tarvittiin tai oikeammin haluttiin. Siis minä halusin ja tein sen näistä miehen sisaren kutomista liinoista. Ne oli viimeistelemättä, joten solmin loimet ja ompelin käsin yhteen. Kaksikin liinaa olisi riittänyt, ehkä, mutta ainakin pysyy hyvin vauhdissa mukana.

Keinutuolin alla on kirpparilta ostettu vaalea matto. Ostin sen, kun halusin nähdä miten valkoinen toimisi tässä tuvassa. No, eihän se toimi siellä missä oleillaan syksyä myöten ja kuljetaan edestakaisin sisään ja ulos. 


Tämän tilkkupeiton, itseasiassa kaksi samanlaista, tein isoista paloista lähinnä vihreänsävyisistä kankaista. Vasemmassa laidassa on omia painamiani kankaita, marmoroitu, sapluunalla painettu ruutukuvio sekä valotuskaaviolla painettu lasten uimarantakuva.

p.s. joutsenpariskunta oli rannassa

lusikkakukat

Hiiri on taas rapistellut pitkin yötä. Nyt se on varmaan jo oravan kokoinen, ihan Mr. Bean-tunnelmaa;) Oikea hybridihiiri - kumpi voittaa taistelun? Minä vai hiiri?! Miksei se jo muuta ulos?

Kaunistakin sain aikaiseksi laatikkoja siivoillessa. Karsin kaikki käyttämättömät kuluneet lusikat pois. Ennen roskiin heittämistä saavat olla kukkien sijaisina verannalla -jee. Käytetään loppuun ennenkuin heitetään pois.

Eilen tuuli kovaa, pressut lentelivät pihalla. Kunhan lämpenee, pääsen taas (tai viitsin mennä) pihalle hommiin. Saan taas kerättyä peitteet kasaan.

mökkikauden aloitus ja ensimmäinen mattoni

Terveisiä täältä mökiltä. Pari päivää olen siivonnut ja siivonnut talven tunkkaisuutta tuvasta. Sain vihdoin puuhellankin vetämään, niin että lämpöä riittää. Olin innoissani kun hiirten mellastelusta ei ollut jälkiä=) Kunnes... öisten kuljeksijoitten hiiviskelyt, kolinat ja rapinat saivat aikaan katkonaisen yöunen. Kahden yön heräilyjen jälkeen vihdoinkin löysin pääsyyllisen kulkureitin ja yöpalan jäännökset, Yäk. Komero on siivottu ja pesty ja syksyllä unohtuneet kuivamuonat heitetty huishaispois.

Iloisempana asiana ensimmäinen mattoni on taas eteisessä piristämässä sisääntuloa. Kutojat sanovat, että eka on se kaikkein tärkein. Jaksan ihastella työn jälkeä, enhän ollut koskaan aiemmin kangaspuilla kutonut. Värejäkin on yltäkyllin, siniset sointuvat lattiaan ja punaiset virkistävät.