Ihanaa katsoa kuinka päällikangas ei rypisty tikatessa vaan liikkuu sulavasti. Kangasta ei tarvitse syöttää eikä kiristää. Ajattelin haaveillessani käyttäväni sitä myös kokoamista odottavan tikkitakin pieniin koristetikkauksiin. Kauhukuvana mielessäni näin tavallisella paininjalalla syntyvät rypyt suorassa ompeleessa, aargh!! Kunhan ehdin kasata takin osat, pääsen kokeilemaan tikkausta.
Hintavahan tämä lisälaite on, mutta ehkä tunnetilat tällä härpäkkeellä ovat mukavammat - kai silloin on hintansa arvoinen ;) (ei enää hermojen menettämistä, kiukkua eikä tuskastumista manaamisineen)
Tilkkupeitto, jota tuunailin, oli minun makuuni aivan liian lyhyt. Suorastaan kittana! Haluan kietoutua peitteeseen kuin makuupussiin: jalat kunnolla peiton sisässä ja pääkin mielellään peitteen alla. Niinpä tähän piti lisätä volyymia reilusti. Alkuperäinen koko oli leveys 130 ja pituus 175 cm. Nyt leveys 150cm ja pituus 223cm. En tiedä mistä appivainaa oli ostanut, hänen jäämistöstään kuitenkin pelastin. Sängynpeitoksikin uusissa mitoissaan sopiva.
Ruutuja varten mittasin, lisäsin saumanvarat ja leikkelin kaitaleita, jotka yhteen ommeltuina katkaisin neliöpareiksi. Näissä sain kulmatkin aika hyvin kohdistettua. Yllättäen alkuperäiset neliöt eivät olleetkaan samankokoisia kaikki, joitakin piti ommellessa syöttää (rypyttää). Taustapuolelle lisäilin kaapista löytyneitä palakankaita. Lisävanun liitin käsin.
Että tällaista tuunausta!
terveisin,
Hienotar
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos viestistäsi!
Kivaa kun piipahdit ja tervetuloa uudelleen ;)