Osallistun Helmoja ja hepeneitä -blogin kierrätyshaasteeseen. Kun tiesin pääseväni mukaan, aivot ja alitajunta alkoivat raksuttaa materiaalin (vanha vaate tai sisustustekstiili ) muokkaamista. Sääntönä oli ettei mitään uutta saa ostaa, vaan kaikki tarvikkeet täytyy löytyä kotoa. Onneksi tarvikkeita (esim. verhoja ja rattaiden sadevaate) tämän tuunaajan pajasta löytyykin kasoittain ja vinoina pinoina. :D
|
Jälkeen |
|
Ennen |
Aiemmin syksyllä sain työkaverilta lastenrattaiden sadesuojuksen. Ajatuksella, jos keksit siitä jotain!! No, kyllähän tämä täti keksiikin -aina välillä. Suunnittelin ompelevani uimapukupusseja kolmelle lapselle. Ensimmäistä ommellessani esikoistyttärelle, totesin että meikkipussukka teini-ikää lähestyvälle olisikin parempi vaihtoehto. Konekirjailin tytön nimen kesäiseen verhonkappaan, jonka olin tilkkutöitä varten jo viime kesän alussa ostanut. Nyt siitä tuli soma pussukka kosteuden kestävällä vuorilla. Vuoriin sopivaksi musta vetoketju.
|
Laura |
Seuraavaksi ompelin perheen keskimmäiselle lapselle pussin, tähän aplikoin silitettävällä heijastinkankaalla etunimen ensimmäisen kirjaimen. Sadesuoja ei olisi varmaan kestänyt silitystä, en edes uskaltanut kokeilla, joten käytin puuvillakankaan palaa ja tikkasin merkin kiinni. Yläreunassa toisen verhokankaan palanen ja maastokuvioinen kiristysnauha.
|
F-pussi ja maastokuvioinen nauha |
Kolmannelle eli kuopukselle pyykki- tai uimapukupussi. Aplikointi samalla tekniikalla kuin F-pussi. Pallokuvioinen kiristysnauha ja suussa kaitale kolmatta verhokangasta.
|
äiti |
Sadesuojaa jäi vielä yhteen isoon jumppa/kenkäpussiin. Tässä ei ole koristeena muuta kuin tikkaus pussin suussa. Sulkijoina kaikissa pusseissa on koristeelliset kengännauhat. Kaksi Sinellistä hankittuja ja viimeinen omista varastoista. Kaikki materiaalit siis hankittu viime vuoden puolella jo monta kuukautta sitten - mitään uutta ei ole näihin hommattu!
Paras kiitos, mitä voi saada: esikoinen ihmetteli kovasti, että kuinka voi saada jotain vaikkei ole pyytänyt (kynsilakat saivat uuden tilavan kodin), keskimmäinen ekaluokkalainen suunnitteli heti kuljettavansa pussissa suihkupyyhettä ja kuopus nelivuotias juoksi iloissaan pussinsa kanssa ympäri kotia!!! Ja äitikin oli aivan otettu :D
terveisin,
Hienotar
ps. myöhemmin sain vielä maistiasiksi esikoisen itse tekemiä vaahtokarkkeja!! Ihania suussa sulavia namusia, Kiitos