Minusta on tulossa isotäti!!!! Neuletakin tilasi tuleva äiti, sain tärkeän kunniatehtävän koota vauvan vaatevarastoa Satu omenapuusta -takilla. Asukokonaisuudeksi tarvitsi vielä ommella pienen pieni mekkokin kirpparilta ostamastani omenaverhosta.
Mekon ompelin lähes samoilla kaavoilla kuin kaksosten mekot (lahjoja). Tähän tein rypytetyn helman. Yläosa on kaksinkertainen, tuntuu tukevammalta vuoritettuna. Yläosan reunat huoliteltu vinokaitaleella, jonka leikkelin tilkkutyöhön kirpparilta hankkimastani verhokankaasta. Napit sekä takkiin että mekkoon löytyivät omista varastoista. Täytyypä vielä mainita: tuollaisten pirpanoitten vaatteet vaativat melkoisesti näpräämistä. Mekkoon sain kulumaan monta tuntia!!
 |
| silmät oli vaikeat, siksi ovat hivenen (paljon) möykkyiset |
Novita wool, ihana liilan sävy, on hankittu joskus paikallisesta Prismasta alesta. Enhän voinut jättää näin kaunista lankaa hyllyyn. Olen sitä jo käyttänyt pariinkin työhön. Satukirjan on saanut mieheni 4-v jolulahjaksi äidiltään, vaari oli siinä perheessä kasvattanut omenoita. Nimistä päätellen tsekkiläinen tarina, suomentanut Marjatta Kureniemi. Kirja on luettu melkein puhki, sivut irtoilevat sidoksistaan. Omatkin lapsemme ovat tarinaa saaneet kuunnella. Eläimet löytävät makean omenan ja päättävät yhdessä kasvattaa siemenestä puun. Hedelmistä tuleekin happamia. Metsän väki kokoustaa ja saavat kylän lapset puun luokse, lapset päättävät auttaa ja jalostavat puun oksat, jolloin hedelmistä saadaan makoisia! Siinä tarina yksinkertaisuudessaan, puutarhurin satu!
Kopioin eläinten kuvia silkkipaperille, kiinnitin neulepintaan nuppineuloilla ja ompelin tikkipistoilla ääriviivat. Ensimmäisenä ompelin puuvillaisella kirjontalangalla, neulotut silmukat kuitenkin imaisivat langan. Siirryin villaiseen kirjontalankaan, niitäkin oli kotona valmiina, nyt onnistuikin paremmin. Kirjontataitoni ovat peräisin eka-tokaluokalta kansakoulusta (!), joten en siis osaa mitään. Halu kokeilla on sensijaan voimakas. Pitkällistä pohdintaa aiheuttivat omenat, pitäähän nekin olla kun kerran omenapuusta kerrotaan. Miten ne toteutan - kirjomalla vai aplikoimalla???? Siinäpä pulma ;) Päädyin kirjomiseen.
Sainpahan kaksi kärpästä yhdellä iskulla: tarina omenapuusta kirjottuna haastetta varten ja mytologisia voimaeläimiä lasta suojelemaan! Kesäksi hellemekko pienelle tyttövauvalle (ehkä samalle kuin takkikin, eihän sitä voi tietää kumpi tulee, kun ei ole syntynytkään vielä!)
terveisin,
Hienotar
Onnittelut isotädille :-). Saitpa tehdä ihanalle kohteelle<3. Niin herttaisen kokonaisuuden teitkin. Neuletakki on kyllä ihana, niin suloisia nuo kirjailut. Pikkuinen mekkokin on niin nätti. Satusi nostattaa muistoja minulla. Olen jossain lapsena selaillut ja lukenut kirjaa.
VastaaPoistaHieno ajatus sinulla tässä työssä mukana ja työ on todella luova, kun lähtökohtana on tarina eikä kuvituksessa esiintyvä vaate :). Täytyy tunnustaa että minä en osannut haastetta edes tältä kantilta ajatella vaan katselin vain kirjoissa esiintyviä vaatteita ;). Tuo neuletakki erityisesti on söpö, ottaisin samanlaisen meidän pienelle! Tarinaa en tunne, täytyypä katsoa seuraavalla kerralla kirjastosta, jos kirjaa löytyisi :)
VastaaPoistaHienosti inspiroiduttu tarinasta! Kaunis toteutus ja monipuolinen tekniikan käyttö asussa ja ihana värimaailma.
VastaaPoistaSuloinen pikku neuletakki, kirjonnat näyttävät kivalta ja väritys on herkullinen. Hyvin olet yhdistänyt tarinan ja kuosin. Kirjan kuvat näyttävät etäisesti tutulta, ehkä joskus on kirjastosta lainattu, itse tarinaa en kylläkään muista.
VastaaPoistaSöpöt nuttu ja mekko, ja tosi kivasti tulkitsit satukirjan vaatteiksi!
VastaaPoistaKiitos, ihanaa kun piditte!
VastaaPoistaHienot! :)
VastaaPoistaSuloinen asu!
VastaaPoistaVoi miten herttainen asukokonaisuus! Kirjonnat sopivat minun mielestä juuri täydellisesti pienen ihmisen takkiin.
VastaaPoistaHieno asu!
VastaaPoistaOi söpöyttä, onko tässä perintöaarre?
VastaaPoista